Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset

1.     Kuka voi hakea asumisoikeusasuntoa?
Järjestysnumeroa ja asumisoikeusasuntoa voi hakea 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka ei omista hakualueella tarvetta vastaavaa omistusasuntoa tai jolla ei ole varallisuutta sen hankkimiseksi.

2.     Miten haen asumisoikeusasuntoa?
Kanta-Suomen asumisoikeusyhdistyksen asunnot sijaitsevat Keravalla, Kirkkonummella, Riihimäellä ja Tuusulassa. Pääkaupunkiseudulla järjestysnumeron saa Helsingin kaupungilta (Kerava, Kirkkonummi, Tuusula) ja Riihimäellä sijaitseviin asuntoihin järjestysnumeron saa Riihimäen kaupungilta. Halutessasi voit hakea järjestysnumeron molemmille hakualueille.

Saatuasi järjestysnumeron, tutustu asumisoikeuskohteisiin ja täytä sivuiltamme löytyvä asumisoikeushakemus.

3.     Miten varallisuus tai tulot vaikuttavat?
Saadaksesi asumisoikeusasunnon sinulla ei saa olla varallisuutta niin paljon, että voisit rahoittaa vähintään puolet hakemasi tai hakemaasi vastaavan asunnon käyvästä vapaasta hinnasta.  Käyvän vapaan hinnan määrittelyssä käytetään Tilastokeskuksen julkaisemia vanhojen osakeasuntojen toteutuneita kauppahintoja paikkakunnittain. Yli 55-vuotiailla ei ole varallisuusrajoja. Tulot eivät vaikuta asunnon saantiin.

Asumisoikeuden haltijan hyväksyy hakualueen asumisoikeusasioita hoitava kunta (Helsinki ja Riihimäki). Asumisoikeusasunnon tarve arvioidaan hyväksymishetken tilanteen mukaisena.

4.     Onko asumisoikeusasuminen edullisempaa kuin vuokra-asuminen?
Asumisoikeusasukas maksaa kuukausittain omakustannusperiaatteen mukaista käyttövastiketta, joka tarkoittaa sitä, että käyttövastikkeilla voidaan kattaa omistajan menoja, jotka aiheutuvat asuntojen rakentamisesta, hankinnasta tai perusparantamisesta, asuntojen ylläpidosta tai hoidosta, varautumisesta perusparannuksiin, asumisoikeustalojen hallinnoinnista tai muusta vastaavasta hyväksyttävästä syystä.

Omakustannusperiaatteen lisäksi käyttövastikkeiden suuruutta voidaan verrata vertailuvuokraan. Käyttövastike ei saa olla paikkakunnalla käyttöarvoltaan samanveroisista huoneistoista yleensä perittäviä vuokria korkeampi. Asumisoikeusasunnoilta vaadittava laatutaso on usein jonkin verran aravavuokra-asuntoja korkeampi, sen sijaan asumisoikeustalojen saama valtion tuki on asumisoikeusasunnoissa pienempi kuin vuokra-asunnoissa.

Vertailuvuokrataso ja omakustannusperiaate muodostavat yhdessä asumiskustannusten määräytymisen perustan asumisoikeusjärjestelmässä.

5.     Voiko asumisoikeusasukasta irtisanoa?
Asumisoikeussopimus on periaatteessa elinikäinen. Talon omistaja ei voi irtisanoa asumisoikeussopimusta. Asumisoikeussopimuksen purkaminenkin on mahdollista vain poikkeustapauksissa. Talonomistajalle voi syntyä purkamisperuste, mikäli asumisoikeuden haltija laiminlyö esimerkiksi käyttövastikkeen maksun, luovuttaa huoneiston asumisoikeuslain vastaisesti tai viettää häiritsevää elämää. Asumisoikeuden voi luovuttaa perintönä eteenpäin.

6.     Voiko asuntoa vaihtaa asumisoikeusyhdistyksen toiseen asuntoon?
Asukas voi halutessaan vaihtaa asuntoa yhdistyksen toiseen asumisoikeusasuntoon. Vaihtoa varten haetaan uusi järjestysnumero, mutta asumisoikeusasunnosta toiseen vaihtavan hakijan varallisuutta ei vaihdoissa tarvitse selvittää.

7.     Voiko asuntoa vuokrata edelleen?
Asumisoikeuden haltija voi vuokrata hallinnassaan olevan huoneiston määräajaksi ulkopuoliselle henkilölle tilanteessa, jossa haltija itse oleskelee toisella paikkakunnalla työn, koulun tai vastaavan syyn takia. Asumisoikeuden haltijan on ennen hallinnan luovuttamista kirjallisesti ilmoitettava asiasta isännöitsijälle.  Pisin mahdollinen vuokra-aika on kaksi vuotta.

8.     Saanko asuntoa itse remontoida?
Jos suunnittelet muutostöitä tai remonttia huoneistossa, ota etukäteen yhteyttä isännöitsijään ja pyydä muutostyölupa sekä selvitä, miten parannustöistä aiheutuneet kustannukset korvataan asumisoikeudesta luovuttaessa. Suuremmista korjauksista vastaa yhdistys vuosittaisen korjaussuunnitelman mukaisesti.  

Kun asumisoikeudesta luopuu, asumisoikeusmaksu palautetaan rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Huoneistoon tehdyistä tai rahoitetuista kohtuullista parannuksista voi olla mahdollisuus saada myös hyvitystä, huomioiden parannustöistä aiheutuneet kustannukset, töiden ajankohta, niiden jäljellä oleva hyöty ja muut seikat. Enimmäishinnan (asumisoikeusmaksu + indeksikorotus + mahdolliset parannustyöt) vahvistaa kunta, jolle talon omistajan on esitettävä tarpeellinen selvitys.

9.     Voiko asunnossa pitää lemmikkiä?
Kyllä voi. Vastaat kuitenkin itse lemmikkisi mahdollisesti aiheuttamista korjaustarpeista.

10.  Mitkä asiat vaikuttavat vastikkeen nousuun?
Vastikkeet määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaisesti, joka tarkoittaa sitä, että kun yhdistyksen taloutta hoidetaan hyvin ja kulut pidetään mahdollisimman pieninä niin ne heijastuvat vastikkeisiin. Asumisoikeuden haltija voi vaikuttaa vastikkeisiin esimerkiksi olemalla omatoiminen ja huolehtimalla kiinteistön hyvästä hoidosta yhdessä muiden asukkaiden kanssa. Vastikkeista päätetään vuosittaisessa yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa, johon jokainen asumisoikeuden haltija on tervetullut osallistumaan.

11.  Olen muuttamassa pois, miten toimitaan, ja missä vaiheessa asumisoikeusmaksu palautetaan tililleni?
Jollei talon omistaja kolmen kuukauden kuluttua luopumisilmoituksesta ole osoittanut uutta asumisoikeuden haltijaa, on se velvollinen lunastamaan asumisoikeuden. Asukkaalle palautetaan asumisoikeusmaksu rakennuskustannusindeksin muutoksen mukaisesti korjattuna kolmen kuukauden sisällä. Lisäksi palautuksen maksussa voidaan huomioida kohtuulliset asukkaan tekemät parannustyöt, joista on ennakkoon sovittu.

12.  Jos joku asia askarruttaa minua, enkä löydä siihen vastausta tästä listasta, niin mihin voin olla yhteydessä?
Voit olla yhteydessä joko isännöitsijään tai hallituksen puheenjohtajaan. Ks. kohta yhteystiedot. Ohjausta ja neuvontaa antavat myös kunnan asumisoikeusasioita hoitavat henkilöt.